Ensimmäiseen puoleen vuoteen ei ollut syytä ottaa käyttöön allakkaa. Koulupäivät muodostuivat ad hoc tyyppisistä tilanteista, jotka määräsivät tahdin. Koulun ’office ladyt’ tulivat ilmoittamaan, että ’men waiting in the lobby’. Saatuaan luvan valkoisiin kanduroihin pukeutuneet emiraatti-viranomaiset saapuivat rehtoriin kansliaan. Alkoi palaveri, jonka sisältö ja lopputulos selvisivät ajan myötä.
Ensimmäisiä koulutusvientini kuukausia voisi kutsua ”riittämättömyyden kaudeksi”. Syyllisyys siitä, etten tuntenut kaikkia oppilaitani ja opettajiani, että opettajat jäivät yksin opetustyönsä kanssa, että ei ollut edes peruskoulutarvikkeita, kalvoi. Jokainen useamman vuoden rehtorina toiminut ammattilainen asettaa työlleen tiettyjä oletusarvoja. Koulutusviennin kolmas oppitunti kohdistuukin omaan ammatinhallintaan tai itse asiassa sen kadottamiseen. Tämän oppitunnin kävivät läpi kaikki suomalaiset jollain tasolla. Se ammattitaito ja kuva omasta ammattitaidosta, joka itsellä on, ei toimi vieraassa koulukulttuurissa. Vaikka perusasiat koulunpidosta, lapsista, opettajuudesta ovat samat, menitpä minne tahansa maailmassa, pääosa ammatinhallintaasi perustuu tutulle koulukulttuurille, toimiville koulunpidon käytänteille ja työtäsi tukeville oppimateriaaleille. Oman hallinnantunteen kadottaminen voi olla pelottava kokemus vuosia vahvuuskäyrällä työskenneille ammattilaisille. Asian hyväksyminen on kuitenkin tärkeä tiedostaa, koska se on ainoa tie jaksamiseen ja hankkeeseen uskomiseen.
Tärkeää on myös hyväksyä, että onnistuminen ei näyttäydy samankaltaisena vieraassa koulukulttuurissa. Meillä on hyvin selkeä kuva hyvästä opettajuudesta, toimivasta opetusryhmästä, onnistuneesta oppitunnista. Tämä kuva perustuu suomalaiseen koulukontekstiin. Edistymisen ja onnistumisen kriteerit on luotava uudelleen suhteessa vieraaseen koulukontekstiin. Tämä edellyttää herkkää analyysia ja uskoa yhteiseen asiaan.
Meidän suomalaisten tapa ymmärtää opetussuunnitelma on uniikki. Opetussuunnitelma-ajattelumme luo puitteet koulun arvomaailmalle, koulukulttuurille sekä oppimisen tavoitteille ja sisällöille. Nämä perustuvat suomalaisen yhteiskunnan kannustamalle vuosikymmenten takaiselle kehittämistyölle. Koulutusvientitilanteessa olemme rakentamassa kouluhyvinvointia vieraalle arvopohjalle. Emme voi hyödyntää suomalaista opetussuunnitelmaa, ainoastaan taitoa kehittää opetussuunnitelmaa. Emme voi verrata kaikessa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ainoastaan tuoda hienovaraisesti hyvin toimivia opetus- ja koulunpidonkäytänteitä tarjolle. Kaiken on sovelluttava Arabiemiraattien niin uskonnolliseen kuin kulttuuriseenkin viitekehykseen.
Arabiemiraateissa on valtaisat määrät länsimaista koulutusmaailman ammattitaitoa tarjolla. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on vahvasti arvostettu Arabiemiraateissa, meidän osuutemme koulutusviennistä on laajuudeltaan hyvin vaatimaton, joskin tunnistettu.
Ensimmäisiä koulutusvientini kuukausia voisi kutsua ”riittämättömyyden kaudeksi”. Syyllisyys siitä, etten tuntenut kaikkia oppilaitani ja opettajiani, että opettajat jäivät yksin opetustyönsä kanssa, että ei ollut edes peruskoulutarvikkeita, kalvoi. Jokainen useamman vuoden rehtorina toiminut ammattilainen asettaa työlleen tiettyjä oletusarvoja. Koulutusviennin kolmas oppitunti kohdistuukin omaan ammatinhallintaan tai itse asiassa sen kadottamiseen. Tämän oppitunnin kävivät läpi kaikki suomalaiset jollain tasolla. Se ammattitaito ja kuva omasta ammattitaidosta, joka itsellä on, ei toimi vieraassa koulukulttuurissa. Vaikka perusasiat koulunpidosta, lapsista, opettajuudesta ovat samat, menitpä minne tahansa maailmassa, pääosa ammatinhallintaasi perustuu tutulle koulukulttuurille, toimiville koulunpidon käytänteille ja työtäsi tukeville oppimateriaaleille. Oman hallinnantunteen kadottaminen voi olla pelottava kokemus vuosia vahvuuskäyrällä työskenneille ammattilaisille. Asian hyväksyminen on kuitenkin tärkeä tiedostaa, koska se on ainoa tie jaksamiseen ja hankkeeseen uskomiseen.
Meidän suomalaisten tapa ymmärtää opetussuunnitelma on uniikki. Opetussuunnitelma-ajattelumme luo puitteet koulun arvomaailmalle, koulukulttuurille sekä oppimisen tavoitteille ja sisällöille. Nämä perustuvat suomalaisen yhteiskunnan kannustamalle vuosikymmenten takaiselle kehittämistyölle. Koulutusvientitilanteessa olemme rakentamassa kouluhyvinvointia vieraalle arvopohjalle. Emme voi hyödyntää suomalaista opetussuunnitelmaa, ainoastaan taitoa kehittää opetussuunnitelmaa. Emme voi verrata kaikessa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, ainoastaan tuoda hienovaraisesti hyvin toimivia opetus- ja koulunpidonkäytänteitä tarjolle. Kaiken on sovelluttava Arabiemiraattien niin uskonnolliseen kuin kulttuuriseenkin viitekehykseen.
Arabiemiraateissa on valtaisat määrät länsimaista koulutusmaailman ammattitaitoa tarjolla. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on vahvasti arvostettu Arabiemiraateissa, meidän osuutemme koulutusviennistä on laajuudeltaan hyvin vaatimaton, joskin tunnistettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ajatuksesi!